Nousevien ilmavirtausten hyväksikäyttö

Tähän saakka emme ole oikeastaan vielä puhuneet varsinaisesta purjelennosta, vaan jostain, jota voisi kutsua liitolennoksi. Purjelentäjien ei kuitenkaan kuule käyttävän tällaista termiä, vaan he puhuvat yksinkertaisesti "mäenlaskusta" Mutta nyt kun tiedämme kuinka purjekone pääsee ilmaan, pysyy siellä ja liitää eteenpäin, voimme siirtyä mäenlaskusta varsinaiseen asiaan.

Kuten suorituskyvystä kertovalla sivulla kävi selväksi, purjekone liitää koko ajan loivassa kulmassa maata kohden. Pienimmillään kone menettää tällöin korkeutta noin puoli metriä sekunnissa. Mitä tapahtuu jos kone lentää alueelle jossa ilma nousee nopeammin kuin kone vajoaa? Vastaus on yksinkertainen. Jos ilma nousee esimerkiksi kaksi metriä sekunnissa niin purjekoneen täytyy nousta sen mukana 1.5 metriä sekunnissa ylöspäin.

Tavallisesti tätä havainnollistetaan liukuportaiden avulla, joten tehdäänpä mekin niin. Mieti mitä tapahtuu kun lähdet laskeutumaan alas rullaportaita jotka liukuvat ylöspäin. Kävelet niitä siis päinvastaiseen suuntaan kuin normaalisti. Jos kävelet nopeasti, niin ennen pitkää onnistut pääsemään alas saakka vaikka portaat tuovat sinua samalla ylöspäin. Mutta jos puoleen väliin päästyäsi hidastat vauhtia riittävästi, niin lopulta päädyt takaisin portaiden yläpäähän, vaikka kävelit koko ajan alaspäin. Purjekoneen kyky nousta korkeammalle perustuu juuri tähän. Vaihda vain rullaportaiden paikalle nouseva ilmavirtaus ja itsesi tilalle purjekone, niin asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää.

Nousevia ilmavirtauksia

Ilmakehä on oma luonnon elementtinsä siinä missä vesistöt ja maastokin. Monia sen ilmiöitä on vaikea päästä suoraan kokemaan maan pinnalta, joten iso osa niistä jää meille tuntemattomiksi. Pystysuorat - nousevat ja laskevat - ilmavirtaukset ovat tästä hyvä esimerkki. Usein voimme kuitenkin nähdä ja kokea pystysuorien virtausten seurauksia. Kauniina kesäpäivänä taivaalla on runsaasti pumpulituppoja muistuttavia kumpupilviä. Niistä jokainen on syntynyt nousevan, lämpimän ilmavirtauksen, eli termiikin tuoman kosteuden tiivistyttyä ns. pilvipisaroiksi.

Termiikki

Yleisimmin esiintyvä nousevien ilmavirtausten tyyppi on juuri edellä mainittu termiikki. Termiikki syntyy auringon lämmittäessä maan pintaa epätasaisesti. Epätasaisen lämmityksen seurauksena alkaa ympäristöään enemmän lämmenneen alueen yläpuolella oleva ilma lämmetä. Kuten luultavasti tiedätkin, lämmetessään ilma laajenee ja siitä tulee keveämpää kuin ympäröivä kylmempi ilma. Tästä johtuen lämmin ilma kohoaa ylemmäksi ja sen alapuolelle siirtyy ympäröivää kylmempää ilmaa joka sekin alkaa lämmetä. Ennenpitkää maan pinnan yläpuolelle syntyy lämpimän ilman muodostama pullistuma, joka lopulta irtoaa ja alkaa kohota ylöspäin. Tämä lämpimän ilman muodostama näkymätön "kupla" on tuulen armoilla, joten samalla kun se nousee ylöspäin se myös liikkuu tuulen mukana.

Oheisessa kuvassa termiikkikuplat ja niiden nousu ylöspäin on piirretty näkyväksi. Kuva ei tietenkään vastaa todellisuutta sellaisenaan. Termiikkiä esintyy monen kokoisina ja muotoisina kuplina ja jopa putkimaisina nousevan ilman alueina.

Termiikki on yleisin nostotyyppi jota purjelentäjät käyttävät hyväkseen. Siksi paneudumme siihen hieman tarkemmin seuraavalla sivulla. Termiikki ei kuitenkaan ole ainoa nousevan ilmavirtauksen tyyppi jota purjelennossa voidaan hyödyntää. Purjelentäjät käyttävät myös rinnetuulta ja aaltovirtauksia pysyäkseen ilmassa ja saadakseen lisää korkeutta.

Rinnetuuli

Rinnetuulella tarkoitetaan nousevaa ilmavirtausta joka syntyy tuulen kohdatessa maastoesteen. Jos tuulen suunta on sopiva, mäenrinteeseen osuva ilma joutuu nousevaan liikkeeseen. Jos vielä tuulen voimakkuus - ja siten myös nousevan ilmavirtauksen pystysuuntainen nopeus - on riittävä, purjekone voi kohota korkeammalle lentämällä rinteen suuntaisesti. Aina rinteen päähän saavuttaessa käännytään takaisin ja noustaan lisää. Rinnetuulessa ei yleensä voida nousta kovin korkealle, mutta jos tuulen suunta tai voimakkuus ei muutu, niin noston alueella voidaan lentää pitkiä aikoja.

Aaltovirtaus

Aaltovirtauksia on useaa eri tyyppiä, mutta näiden virtausten aaltomainen muoto on kaikissa tyypeissä samanlainen. Rinnetuulen tapaan aaltovirtaukset syntyvät tuulen kohdatessa esteen joka pakottaa ilman nousemaan esteen ylitse. Vuoristoaallot syntyvät nimensä mukaisesti ilman joutuessa kohoamaan vuorten ylitse. Myös matalammat rinteet, säärintamat, pilvijonot tai jopa yksittäiset pilvet voivat synnyttää aaltoja.

Sivun sisältöä on viimeksi päivitetty 01.02.2004, kello 00:30