2.6 2004 - Toinen yritys

Parin päivän kuluttua ensimmäisestä yrityksestä tuli sitten mahdollisuus uuteen aikalennon yritykseen. Keli oli taas hyvän näköinen, joten koneen valmistelut ja merkintä kenttäkirjaan. Aikalennon vaatimuksiin ei kuulu barografin käyttö, mutta kun tuo 1 km nousun dokumentointi edellisellä kerralla ei ollut luotettava, niin baro vain koneeseen.

Tällä kertaa koneena Kajava, OH-247. Tyypit tälle oli tullut lennettyä maanantai-iltana, ja nyt kyseessä oli kolmas lento tällä tyypillä. Saa nähdä, pysyykö kelissä; tyyppilennot tuli lennettyä ihan piimäkelissä, tämä olisi samalla ensimmäinen kelilento Kajavalla. Tällä kertaa tarvittaisiin lentämisen taitoja ihan tosimielessä, apuvälineet Kajavassa hyvin alkeelliset. Variometrissa ei ole piipitystä eikä TE-kompensointia, nostot on siis tunnistettava pikemminkin takapuolituntumalla.

Startti taas klo 11:40, ja heti irroituksen jälkeen nosto tuntui loppuvan. Oliko "sauvatintti?". 500 metrin aloituskorkeus valui jo lähelle 400 metriä, kunnes sain hiekkamontulta kuplan kiinni, ja ylöspäin mentiin taas. Tämä nosto hajosi 1700 metrissä, ja uutta ei tuntunut löytyvän mistään. Peli näytti taas menetetyltä, mutta itäaluetta voisi vielä haravoida ennen laskukierrokseen liittymistä.

Taas löytyi kupla 400 metristä, ja vieläpä samasta paikasta kuin edellinenkin! Tämä vei nyt 2100 metriin, ja pilviäkin alkoi muodostua, joten nyt oli mahdollista siirtyä vähän pohjoisemmaksi.

Barokäyrä 2.6 lennolta. Selvästi erottuvat alkupään vaikeudet, nostoon pääsi kiinni vasta 400 metrissä. Lennon loppupään nostojen heikkeneminen näkyy myös selvästi. Kuitenkin 1000 metrin oma nousu näkyy tästä kiistattomasti, minimin ja maksimin väli on itse asiassa 1600 metriä.

Kuva © Matti Adolfsen  Iso kuva (80 kt)

OH-470 ja OH-842 olivat myös kelikeikalla. Pulinaa riitti jaksolla kun Toni sai oppitunnin kelilentämisessä. Parin tunnin lentelyn jälkeen OH-470 ilmoitteli Tervolan suunnalta, että tuli tarvetta "tekniseen välilaskuun": siis 160 lasiin ja kentälle. Uusi hinaus puolen tunnin päästä ja homma jatkui. Vaan kun merituuli alkoi puhdistaa keliä kentän ympäristöstä, niin 842 alkoi valua alemmas. Kyselin, että jos olet menossa laskuun, niin kerro hyvissä ajoin, että ei mennä yhtä aikaa. 842 valitteli, että rakkoa pitäisi tyhjentää, johon minä, että "onhan Junnussa vessa". 470 tähän väliin, että "älä poika jätä kesken, niinkuin vanhat akat...". Hinuri Karvinen tähän, että "johan täällä yksi kävi...".

Yksi Ilmavoimien Hornetti kävi näyttäytymässä, harjoitteli ilmeisesti parin päivän päässä olevaa paraatia varten. Hoideltiin paikkailmoitukset tarkkaan, vieras kone tulossa vieraaseen ympäristöön melkoisella vauhdilla. Meren päältä lähestyi tumma piste, pyyhkäisi länsipuolelta kaarron takaisin etelän suuntaan.

Vielä tunti ilmassa, mutta keli kävi koko ajan kehnommaksi. Ensimmäinen merkki merituulesta tuli ollessani Niemi-Niemelän kohdalla. Outokummun savut tulivat silmille. Vielä vähän kun tuuli tästä kääntyi merelle päin, niin pilvet katosivat kokonaan. Tälle lennolle kertyi pituutta vain 3 tuntia ja 34 min.

Sivun sisältöä on viimeksi päivitetty 31.01.2005, kello 20:14