Etsi sivustolta piy.fi
Etsi
Anna palautetta
Palaute
Linkkejä Suomeen ja maailmalle
Linkit
Usein kysytyt kysymykset
UKK
Säälinkit
Sää

OH-247 - PIY:n PIK-3c "Kajava"

PIK-3c "Kajava" (OH-247)<br>Kemin kiitotiellä 18
PIK-3c "Kajava" (OH-247)
Kemin kiitotiellä 18
Kuva © Matti Adolfsen  Iso kuva (29 Kt)

Kemin Ilmailukerho osti Jämijärven pajalta myös Kajavan, ja tunnuksella OH-YKL tämä kone lensi ensilentonsa vuonna 1961. Kerhon kalustossa Kajava oli hyvä kone yksipaikkaisena harjoituskoneena, vaikka ominaisuudet edelleenkin riittivät varsin koviin suorituksiin: lennettiinpä sillä yksi Suomen ennätyskin! Koulukoneena tuolloin oli rinnakkain istuttava Slingsby T-21, ja jatkokoulutukseen oli tarjolla PIK-5b (OH-PAX) sekä Esko Liuskin omistama Olympia (OH-OAB), myös Harakat H-17 ja H-43 olivat vielä lentokunnossa.

1960-luvulla Kemin lentokentällä voitiin käyttää vintturistarttia, mutta koska merituuli toisinaan haittaa toimintaa, niin startin jälkeen suunnttiin välittömästi pohjoiseen, josko sattuisi tarttumaan keliin... Varsin usein ei tarttunut, joten Kajavan pakkaaminen kuljetusputkeen Hirvikummun pelloilta tuli kerholaisille tutuksi. Pelivaraa kotiinpaluuseen pohjoisesta ei ollut, vintturilla kun pääsi vain muutamaan sataan metriin ja vastatuuleen hidas kone ei oikein hyvin etene.

Kun koneet olivat puuta ja miehet rautaa

OH-YKL:n ensilennosta oli vajaa kuukausi, kun kone vietiin Parolan SM-kisoihin kesäkuussa 1961. 22 osallistujan kalusto oli varsin samankaltaista, 10 Kajavaa, 8 Ka-6:sta, ääripäitä edustivat yksi Vasama ja yksi Olympia. Lauri Liljamo osallistui kisoihin, mutta ensimmäisten päivien aikana menestys ei vielä oikein osunut kohdalle. Vaan kolmantena päivänä, 6.6. 1961, tehtävänä oli vapaa määrämaalilento ja menestystäkin alkoi tulla.

Suunta siis pohjoiseen. Kuivatermiikkinä alkanut keli muuttuikin päivän mittaan hyväksi matkalentokeliksi, pilvenpohjat korkealla, joten lento sujui mukavasti Oulujärven rannalle asti. Muut kilpailijat luovuttivat tässä vaiheessa, olivathan useimmat jo havainneet rikkoneensa aikaisemman matkaennätyksen, 400 km, mutta Liljamo jatkoi vielä tästä eteenpäin: nousu ukkospilvessä aina 4500 metriin riitti viemään Oulujärven yli ja kauas pohjoiseen.

Yksi ylitse muiden. PIK-3c "Kajava" (OH-247) tulossa laskuun<br>Kemin kiitotielle 18 kesäkuussa 2004.
Yksi ylitse muiden. PIK-3c "Kajava" (OH-247) tulossa laskuun
Kemin kiitotielle 18 kesäkuussa 2004.
Kuva © Esa Koivuniemi  Iso kuva (96 Kt)

Viimeinen liito vei Pudasjärven pintamoon asti, pidemmällekin olisi päässyt mutta kartta loppui Oulun korkeudelle eikä varalaskupaikkoja erämaassa löydy kovin helposti. Lasku järven rannalla olevalle pellolle hämmästytti paikallisia perunanistuttajia kovasti. Uusi vapaan matkan Suomen ennätys oli nyt 518 km, ja se rikottiin vasta kuitukoneiden aikaan joskus 1970-luvulla.

Lauri Liljamo saavutti ensimmäisenä suomalaisena purjelentäjänä 1000 lentotuntia Kebnekajsen aaltoleirillä huhtikuussa 1962. Kajavaan oli tuolloin asennettu Messerschmittin happilaitteet, joten aaltovirtauksissa sillä oli mahdollista nousta varsin korkealle. 6500 metriä on ihan mukava suoritus.

Kajava jälleen lentokunnossa

OH-247:n remontti valmistui lopultakin, ja 29.o5.2004 koneelle lennettiin koelento. Tunnin mittaisella lennolla koneessa ei havaittu suurempia ongelmia, nopeusmittarin kalibrointia lukuunottamatta.


Sivun sisältöä on viimeksi päivitetty 20.06.2004, kello 23:06