OH-247 - PIY:n PIK-3c "Kajava"
Kemin Ilmailukerho osti Jämijärven pajalta myös Kajavan, ja tunnuksella
OH-YKL tämä kone lensi ensilentonsa vuonna 1961. Kerhon kalustossa
Kajava oli hyvä kone yksipaikkaisena harjoituskoneena, vaikka
ominaisuudet edelleenkin riittivät varsin koviin suorituksiin:
lennettiinpä sillä yksi Suomen ennätyskin! Koulukoneena tuolloin oli
rinnakkain istuttava Slingsby T-21, ja jatkokoulutukseen oli tarjolla
PIK-5b (OH-PAX) sekä Esko Liuskin omistama Olympia (OH-OAB), myös
Harakat H-17 ja H-43 olivat vielä lentokunnossa.
1960-luvulla Kemin lentokentällä
voitiin käyttää vintturistarttia, mutta koska merituuli toisinaan haittaa
toimintaa, niin startin jälkeen suunnttiin välittömästi pohjoiseen, josko
sattuisi tarttumaan keliin... Varsin usein ei tarttunut, joten Kajavan
pakkaaminen kuljetusputkeen Hirvikummun pelloilta tuli kerholaisille tutuksi.
Pelivaraa kotiinpaluuseen pohjoisesta ei ollut, vintturilla kun pääsi vain
muutamaan sataan metriin ja vastatuuleen hidas kone ei oikein hyvin etene.
Kun koneet olivat puuta ja miehet rautaa
OH-YKL:n ensilennosta oli vajaa kuukausi, kun kone vietiin Parolan
SM-kisoihin kesäkuussa 1961. 22 osallistujan kalusto oli varsin
samankaltaista, 10 Kajavaa, 8 Ka-6:sta, ääripäitä edustivat yksi Vasama
ja yksi Olympia. Lauri Liljamo osallistui kisoihin, mutta ensimmäisten
päivien aikana menestys ei vielä oikein osunut kohdalle. Vaan kolmantena
päivänä, 6.6. 1961, tehtävänä oli vapaa määrämaalilento ja menestystäkin
alkoi tulla.
Suunta siis pohjoiseen. Kuivatermiikkinä alkanut keli muuttuikin päivän mittaan
hyväksi matkalentokeliksi, pilvenpohjat korkealla, joten lento sujui
mukavasti Oulujärven rannalle asti. Muut kilpailijat luovuttivat tässä
vaiheessa, olivathan useimmat jo havainneet rikkoneensa aikaisemman
matkaennätyksen, 400 km, mutta Liljamo jatkoi vielä tästä eteenpäin:
nousu ukkospilvessä aina 4500 metriin riitti viemään Oulujärven yli ja
kauas pohjoiseen.
 |
Yksi ylitse muiden. PIK-3c "Kajava" (OH-247) tulossa laskuun Kemin kiitotielle 18 kesäkuussa 2004. |
| Kuva © Esa Koivuniemi  Iso kuva (96 Kt) |
Viimeinen liito vei Pudasjärven pintamoon asti, pidemmällekin olisi päässyt mutta kartta loppui Oulun korkeudelle eikä
varalaskupaikkoja erämaassa löydy kovin helposti. Lasku järven rannalla
olevalle pellolle hämmästytti paikallisia perunanistuttajia kovasti.
Uusi vapaan matkan Suomen ennätys oli nyt 518 km, ja se rikottiin vasta
kuitukoneiden aikaan joskus 1970-luvulla.
Lauri Liljamo saavutti ensimmäisenä suomalaisena purjelentäjänä 1000 lentotuntia
Kebnekajsen aaltoleirillä huhtikuussa 1962. Kajavaan oli tuolloin asennettu
Messerschmittin happilaitteet, joten aaltovirtauksissa sillä oli mahdollista
nousta varsin korkealle. 6500 metriä on ihan mukava suoritus.
Kajava jälleen lentokunnossa
OH-247:n remontti valmistui lopultakin, ja 29.o5.2004 koneelle lennettiin
koelento. Tunnin mittaisella lennolla koneessa ei havaittu suurempia
ongelmia, nopeusmittarin kalibrointia lukuunottamatta.
Sivun sisältöä on viimeksi päivitetty 20.06.2004, kello 23:06