Uutisia
15.01.2012 Kausi 2011
Viimeisestä lennosta on tänään tasan kolme kuukautta ja suunnilleen saman ajan päästä lennetään jo kevään ensimmäisiä tarkkareita.
Puolimatkankrouvissa on hyvä pohtia mennyttä ja tulevaa kautta.
Päättyneen sesongin tunnelmat ovat kovin kaksijakoisia. Oman lentämisen kannalta kausi oli mieleenpainuva. Ensimmäiset pitkät matkalennot,
Moskiitorallin tunnelma ja pitkää keikkaa jatkopaloilla... purjelentoa parhaimmillaan. Toisaalta kerhon kannalta näkyvissä on tummempiakin sävyjä.
Ongelmia on lähinnä kolme: Opettajaperinteen katkeaminen, jatkuva kustannusten kasvu ja siihen vaikeasti yhdistettävä lentotuntien
väheneminen. Lennonopetus on kerhotoiminnan polttoainetta. Koulutettaessa radalta löytyy niin hinauskone kuin -pilottikin. Kaluston
siirtämiseen on porukkaa ja siivenkärkeenkin kerkeää aina joku. Tähän tarvitaan lennonopettaja, joka on valmis viettämään melkoisen osan
kesästään koulukoneen takapenkillä. Homma vaatii roppakaupalla sitoutumista, joten on selvää ettei samojen lennonopettajien voi olettaa
hoitavan sirkusta vuosikymmenestä toiseen. PIY:n pitäisi pikaisesti saada uutta verta pakkiin. Jos ei ensi kesänä niin seuraavana viimeistään.
Ilmailulajeista purjelento on selvästi sieltä edullisemmasta päästä. Kustannukset ovat kuitenkin kasvamaan päin. Turhauttavimmalta
tuntuu EASA:n mukanaan tuomat kulungit. Aikaisemmin katsastukset hoidettiin liiton toimesta edullisesti eikä kalustoa
syynätty ihan joka vuosi. Nyt lentokelpoisuudenvalvontaan uppoaa kahden lentäjän kausimaksut. Turhalta tuntuu myös kansallisen käytännön
sallimien turvavöiden vaihtaminen tehdasvalmisteisiin. Laskun maksaminen on erityisen vaikeaa kun tehdasvöiden käyttömukavuus on jostain
Venäjältä – tai siis Tsekistä...
Lentotilastoja katsoessa johtopäätökset on helppo tehdä. Kemissä lennetään liian vähän. Kaikki lentäminen ei toki ole vähentynyt –
PIY:n kalustolla lennettiin enemmän matkalentoa kuin vuosikausiin ja ensi kaudella jatketaan samaan malliin. Haaste on keskikaartissa,
joka näkyi kerhon harjoituskoneen matkapäiväkirjassa. Homman nimi on selvä. Kokeneemmat pilotit työntävät ensi kesänä vähemmän
lentäneitä eteenpäin. Lentokamu on vain puhelinsoiton päässä.
Vuodenaikaan kuuluva uhoaminen vaikuttaa lupaavalta. Huoltosessioissa on käynyt mukavasti väkeä ja ruuvaamisen yhteydessä on
poristu junnutyypeistä, HC-ajoista, 500:sta, pilvipahveista ja leireistä. Pidemmälle, korkeammalle, kuula keskemmällä ja sitä rataa.
//Sihteeri
16.10.2011 Lentokausi päätetty - huoltokausi aloitettu
Vastahan sitä lennettiin kevättarkkareita ja nyt on jo kausi pulkassa. Viimeinen lento suoritettiin lauantaina Blanikilla. Keliä ei pahemmin lokakuussa esiinny, mutta muuten
kirkas syyspäivä tarjosi loistavan "mäenlaskusään". Vanha rouva riisuttiin samantien siivistä ja odottaa nyt vuosihuoltoa kerhohuoneella.
Tiedossa on ainakin vöiden vaihtoa ja sitä perinteistä ruuvaammista sekä rasvaamista.
14.7.2011 Kokki saa pitää päänsä
Kauden puoliväli on ylitetty ja moneen on ehditty. Toukokuun kylmässä kevätsäässä järjestettiin tutustumiskurssi, joka
herätti mukavasti mielenkiintoa. Huonon sään takia ei päästy heti lentämään ja lento-osa hoidettiin paremman kelin viikonloppuina jälkikäteen.
Kesäkuussa alueen kerhot järjestivät avoimien ovien ilmailupäivän. Laskuvarjokerho laittoi asian vireille ja teki
paljon töitä tapahtuman eteen – kiitos myös moottorilentäjille ja PIY:n talkooporukalle. Työ kantoi hedelmää yleisön löytäessa tapahtuman
ennakoitua lukuisampana. Ehkä 500-700 ilmailusta kiinnostunutta kävi alueella ja sääkin piti melkein
loppuun asti. PIY oli mukana maanäyttelyllä sekä Jukan taitolentoesityksellä. Oma päivä meni lähinnä PIK:n vieressä seistessä.
Kone on ollut Kemissä vuodesta 74 ja useampi vanha jäärä kävi muistelemassa keikkoja silloin joskus. Pikkunaskalien yleisin
kysymys liittyi pitot-putkeen: "onko se konekivääri?". Tapahtuma sai hyvin näkyvyyttä paikallisessa mediassa ja voitaisiin
elvyttää vuosittaiseksi perinteeksi.
Kauden perinteinen lakipiste on Pudasjärvellä lennettävä Moskiitoralli. PIY oli reissussa neljän koneen ja yhdentoista
pilotin joukkueella. Kerhokoneluokan hattutemppu ei aivan onnistunut, mutta Junnulla lennetty himmein mitallisija 7
pisteen erolla hopeaan oli Pauli Holman ja Esa Koivuniemen tiimiltä hyvä saavutus. Blanik-tiimi ei niittänyt kunniaa
aivan viime vuosien tapaan ollen nyt kuudes. Lasse Janzon ja Jukka Kotajärvi lensivät tiistainan varmasti ikumuistoisen
tehtävän taistelemalla koneen maaliin yli viiden tunnin vääntämisen jälkeen. 'Jännittävimmässä' vaiheessa korkeutta oli
300 metriä, joten kaikki oli pelissä ja maalissa koneesta nousi melko hikisiä poikia.
Tehokoneluokassa Pasi Pietarila onnistui PIK-20:llä parhaiten ollen viides. LS3-tiimissä Esa Koivuniemi ja Juha Orasvuo
lensivät päiväsijoituksilla 6-10 ja löytyvät lopputuloksista sijalta 7. Raimo Alakokkila oli omalla Glassflugel 304:llä 10.
ja Jyskälän vahvistuksena LS6:lla kahtena päivänä osallistunut Tommi Naapanki 12.
Moskiitoralli on tietysti, tai itseasiassa ennenkaikkea, muutakin kuin kilpailu. Viikon aikana lötösteltiin, koulutettiin,
lennettiin tarkkareita, saunottiin ja turistiin muuten vaan. Niin ja jutun otsikko? Edellisen vuoden grillibileiden innoittamana
Lasse suljettiin jälleen grillikotaan eikä odotuksissa tarvinnut pettyä. Ensi vuonna on vaikea pistää paremmaksi, mutta usko kokkiin on luja!
Moskiitorallin tulokset OIK:n sivulla
//Sihteeri
08.07.2011 PIY Naamakirjassa
PIY on nyt sitten FB:ssä. Sivu on tarkoitettu kaikille PIY:n jäsenille, heidän perheilleen tai muuten vaan purjelennosta kiinnostuneille.
Yksityiskohtaisempi tieto löytyy edelleen PIY:n nettisivuilta ja jäsentiedotus hoidetaan sähköpostiryhmän kautta kuten ennenkin. FB:ssä on
kuitenkin kätevämpi jakaa kuvia tai tiedotella yleisemmin kerhon toimintaa liittyvistä asioista.
Facebook - Perämeren ilmailuyhdistys
//Sihteeri
25.05.2011 Ilmailutapahtuma Kemin lentokentällä 18.6 12:00-18:00 (keltainen kaarihalli)
PIY, Kemin laskuvarjokerho ja Pohjolan moottorilentäjät järjestävät yhteisen ilmailupäivän avoimet ovet periaatteella. Päivän aikana on loistava tilaisuus
tutustua alueen harrasteilmailutoimintaan ja -kalustoon. PIY osallistuu tapahtumaan järjestämällä purjekoneiden maanäyttelyn sekä purjelentonäytöksen (kelivarauksella).
Samalla reissulla voi testata omia rajojaan vaikkapa hyppäämällä tandemhypyn ehjästä lentokoneesta tai seurata lennokkeja jalat tukevasti maan kamaralla.
19.04.2011 Nyt lentämään! Perämeren ilmailuyhdistys järjestää purjelentokurssin Kemin lentokentällä 7.5.2011 klo 10:00
Koulutus järjestetään ns. tutustumiskurssina, joka tarjoaa pehmeän ja edullisen tavan aloittaa purjelentoharrastus.
Tutustumiskurssi sisältää 3 teoriatuntia ja 2 lentoa lennonopettajan kanssa. Sekä teoria- että lentokoulutus
järjestetään samana päivänä 7.5.2011. On kuitenkin hyvä huomata kaikkeen ilmailuun liittyvä 'säävaraus'. Mikäli sää ei salli lentämistä, siirtyy
lento-osa seuraavalle viikonlopulle. Henkilökohtaisen esteen ilmetessä voidaan sopia myös joku muu, myöhempi ajankohta.
Tutustumiskurssin jälkeen voi helposti jatkaa purjelentolupakirjaan (GPL) valmistavalle peruskurssille.
Tutustumiskurssi ei siis velvoita osallistumaan jatkokoulutukseen, mutta toisaalta ilmailukärpäsen purressa sekä hinta, että
teoriatunnit luetaan jatkossa hyväksi. Tämän helpommalla et voi ilmailua aloittaa!
Mitään erityisiä pääsyvaatimuksia ei ole. Kuka tahansa normaalin terveyden omaava 15-vuotta täyttänyt voi osallistua.
Alle 18-vuotiailta tarvitaan kuitenkin holhoojan suostumus.
Tutustumiskurssin hinta on 120,-
Peruskurssin hinta on 2500,- (josta vähennetään 120,-)
Lisätietoja:
Lennonopettaja Jukka Kotajärvi: (040) 504 0466
Lennonopettaja Matti Adolfsen: (040) 596 9582
Katso myös kerhon koulutussivut ja ajo-ohje
19.04.2011 Taivaalla taas
Lentokausi korkattiin lauantaina 16.4 ja perinteinen Blanik:n koelento on jälleen pulkassa. Aloitusviikonlopun puuskainen sää
esti enemmät lentopuuhat, mutta rutiinit pyörii jo vanhaan malliin - tästä on hyvä jatkaa.
30.12.2010 Kausi 2010
Kinkkua sulatellessa on tullut jo tavaksi summailla päättyneen lentokauden
tapahtumia. Aloitetaan positiivisesta päästä. Lupakirjakurssia vedettiin
totutusti Kotajärven Jukan ja Adolfsenin Matin johdolla. Lento-osalle lähtevän kurssin
koko on vakiintunut ~4-5 oppilaaseen vuosittain, joka tuntuu sopivalta määrältä kerhon koko ja
resurssit sekä lennonopettajatilanne huomioiden. Aktiivinen kouluttaminen
tukee muuta lentotoimintaa helpottaen mm. hinauspalvelujen saatavuutta.
Kemistä ei ole aikoihin lähdetty opekursseille, joten jatkuvuuden
kannalta asiaa jouduttaneen miettimään lähivuosina.
Moskiitto lennettiin perinteisesti Mittumaarin jälkeisellä viikolla.
Alkupäivien sääennuste ei luvannut hyvää, mutta loppujen
lopuksi lentopäiviä kertyi 'normivuoden' verran. PIY oli isolla tiimillä
mukana, eikä menestykseltä voitu välttyä. Kerholuokan pisin palkintopullo matkasi
toistamiseen Kemiin ja ensi vuonna yritetään hattutemppua.
Tyyppilentojen määrä on eräs purjelentokerhon aktiivisuuden mittari ja
tässä suhteessa kausi oli normaali tai jopa hyvä. Kaksi pilottia siirtyi yksipaikkaiseen
kalustoon ja tämän lisäksi yksi purjelentäjä pääsi fiilistelemään PIK-20:llä.
Naapurikerhon moottoripilotit ovat pyörittäneet Cessnan propelliä ahkerasti ja PPL koulutustoiminta on ollut viime
vuosina vilkasta. 'Väkisinlentäjät' liittivätkin kalustoonsa toisen 172:n ja ensi kesän hinauskonetilanne
näyttää nyt todella hyvältä.
Kaikki ei tietenkään mennyt aivan putkeen. Hellettä piisasi, mutta purjelentokelit oli tiukassa.
Ainakin allekirjoittaneesta tuntui, että koko kausi oli pelkkää merituulta ja tymää. Kelitilanne näkyy
yksipaikkaisten lentopäiväkirjoissa - käsi ei liiasta kuittaamisesta väsynyt.
Toinen takaisku oli koulukoneelle sattunut kovempi lasku, joka siirsi Blanikin etuajassa talvitelakalle. Ajoitus oli
epäonnekas. Siipiongelmat olivat maadoittaneet kaikki vanhemmat L-13 Blanikit jo aikaisemmin, eikä korvaavaa
koulukonetta ollut tarjolla. Pitkälle edennyt kurssi jäi sitten kesken ja jatkuu ensi keväänä.
Talkoohenkeä oli jäljellä loppusyksylle. Hallin nurkalla on perinteisesti ollut komea rivi kenttäautoja ja
useimmiten on löytynyt se yksi ajokuntoinenkin. Nyt kaikki kolme saatiin tulille ja ensi kaudella radan varteen pääseminen
ei jää vetokalustosta kiinni. Muutenkin uuteen kauteen varaudutaan perinteisin kujein. Koneita huolletaan
ja uudesta kurssistakin on ollut puhetta.
//Sihteeri
Lisää uutisia ...
|