Etsi sivustolta piy.fi
Etsi
Anna palautetta
Palaute
Linkkejä Suomeen ja maailmalle
Linkit
Usein kysytyt kysymykset
UKK
Säälinkit
Sää

PIK-20

PIK-20 on hyvä, joskin hieman ikääntynyt näyte Suomalaisesta lentokoneenrakennustaidosta. Sen suunnittelu sai alkunsa Pekka Tammen diplomityöstä, joka käynnisti KRT-laboratoriossa uuden lujitemuovisen vakioluokan tehopurjekoneen suunnittelun. Suunnittelussa otettiin huomioon F.A.I:n uudet kilpailusäännöt, jotka sallivat jättöreunalaippojen ja vesiballastin käytön.

Etualalla PIK-20. Takana laskeutuu L-23 Super Blanik.
Etualalla PIK-20. Takana laskeutuu L-23 Super Blanik.
Kuva © Jukka Kotajärvi  Iso kuva (89 Kt)

Koneen prototyyppi lensi ensilentonsa vuonna 1973. Ensimmäinen tuotantomalli oli A, joka perustui prototyyppiin. Kyseistä mallia valmistettiin yhteensä 24 kappaletta. A mallista kehitetyssä PIK-20 B:ssä ohjaamon kuomu muuttui 1-osaiseksi ja maksimilentoonlähtömassaa suurennettiin. B-mallia valmistettiin kaikkiaan 131 kappaletta. D-malli poikkesi rakenteellisesti huomattavasti edeltäjistään. Mallissa jättöreunajarrut korvattiin Schrempp-Hirth -tyyppisillä lentojarruilla. D -malli on 167 kappaleen tuotantomäärällä konetyypin eniten valmistettu versio.

Viimeiseksi versioksi jäi E-malli (mopupiki), joka on varustettu sisäänvedettävällä 43 hv:n Rotax-voimanlähteellä. Mopuja on valmistettu 103 kappaletta, joista noin parikymmentä valmistettiin lisenssin ostaneessa Ranskalaisessa Issoire Aviation yhtiössä.

PIK-20:sta kehittyi lopulta suomalaisen lentokoneenrakennuksen kaikkien aikojen merkittävin vientituote. Koneita valmistettiin yhteensä 425 kappaletta joista huomattava osa myytiin ulkomaille. Kotimaahan PIK-20 "perheestä" jäi noin 50 kappaletta. Näistä ilma-alusrekisterissä on edelleen kaikkiaan 33 konetta. Koneista yhteensä 15 on A ja B mallia, D mallia on rekisterissä 10 yksilöä ja E-mallia, eli mopuja, 8 koneyksilöä.

Ulkomailla PIK-20 koneita päätyi niinkin outoon paikkaan kuin Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinnon NASA:n tutkimuskoneiden laivastoon. 1980-luvun alussa NASA käytti kahta PIK-20E -konetta mm. tutkiessaan ilman virtausta lentokoneen pinnoilla. Tarkoituksena oli löytää keinoja parantaa nostoa tuottavien pintojen tehoa.

10.10.2003, kun prototyypin ensilennosta tuli kuluneeksi 30 vuotta, kokoontui Jämille suuri joukko juhlistamaan PIK-20:sen vuosipäivää.


Sivun sisältöä on viimeksi päivitetty 16.02.2004, kello 20:41