PIK-3c "Kajava"

Polyteknikkojen ilmailukerhon tyyppinumero PIK-3 oli alunperin Lars Norrménin diplomityönään suunnittelema yksinkertainen kerhokone jota rakennettiin Jämijärvellä ja piirrustusten pohjalta ilmailukerhoissa yhteensä 18 yksilöä. Suunnittelu alkoi vuonna 1942, ja prototyyppi (OH-YKA) lensi 1950. Tämä yksilö jäi kuitenkin ainoaksi lajissaan mutta sen pohjalta kehitettiin sitten pari uudempaa versiota, joista B-mallissa luovuttiin laskusiivekkeistä ja tilalle vaihdettiin 2-puoliset lentojarrut.

PIK-3c "Kajava" (OH-247)

Kuva © Jukka Kotajärvi  Iso kuva (73 Kt)

1957 purjelennon MM-kisojen luokkajakoa muutettiin, ja sen seurauksena suunnitelmat PIK-14 tehokoneesta haudattiin. Yhdistämällä PIK 3:n runko modifioituun PIK-15 siipeen saatiin aikaan PIK3C. Tämä uusi versio sisälsi niin paljon merkittäviä uudistuksia, että voitiin puhua "tehokoneesta". Kajavaksi ristittynä tästä konetyypistä tulikin aikanaan suosittu, ja sitä rakennettiin ilmailuliiton rakennussarjojen pohjalta kerhoissa useita kymmeniä yksilöitä. Koneella osallistuttiin menestyksellisesti 1958 ja 1960 MM-kisoihin.

Kajava on vanerirakenteinen, kiinteällä laskutelineellä varustettu yksipaikkainen kone. Alkuperäinen konstruktio on tarkoitettu nurmikentillä toimintaan, joten kannuspyörän tilalla oli "lusikka" ja pääpyörän edessä on suksi. Pyöräjarrua ei ole, vaan laskukiidon lyhentämiseksi työnnetään nokkaa alas niin, että suksi raapii turvetta ja vauhti hidastuu. Painopiste asettuu tyhjällä koneella pääpyörän taakse, mutta pilotin istuessa koneessa se muuttuu nokkapainoiseksi. Sivuperäsin on varsinkin hitaasti lennettäessä hieman laiska.

Pyrstörakenne poikkeaa nykyisistä T-pyrstöistä. Korkeusvakaaja on heti rungon yläpuolella. Nykyisiin "helppoihin" harjoituskoneisiin tottuneille Kajava antaa tyyppilennolla hieman haastetta: Lähestymiskulman on oltava juuri oikea samoin kuin nopeuden. Poikkeama näistä voi aiheuttaa suksen kolahtamisen kenttään tai pomppuja, jotka jousittamattoman laskutelineen vuoksi voivat kolhia konetta ja pilotin itsetuntoa. Lentojarrujen sulkeminen liian nopeasti rullauksen aikana voi aiheuttaa sen, että kone nousee uudelleen ilmaan.

Toisaalta, kevyt kone nousee hyvin termiikissä ja varsinkin kapeissa nostoissa hidas Kajava nousee siinä missä muut luiskahtelevat nostosta ulos. Vanhempien lentäjien mielestä se on siis kuin luotu Kemin kentän ympäristön haastaviin purjelento-olosuhteisiin.

Suomen rekisterissä on tällä hetkellä 6 kajavaa. Pari yksilöä on museoissa ja pari perus/vauriokorjauksen alla. Kanadassa on myös rakennettu 2 kajavaa piirustusten pohjalta 1960-luvun lopulla. Toinen näistä on edelleen lentokuntoisena. Kemin kajava, OH-247 / sarja No 14, on rekisteröity uudelleen keväällä 2004.

Sivun sisältöä on viimeksi päivitetty 20.06.2004, kello 23:06