PIK-3c kunnostuspäiväkirja - Osa 4
(Matti Adolfsen)
03.02.2004
Taas vietettiin muutama tunti kerhohuoneella. Kari oli hommannut lainaan
endoskooppikameran, jolla kurkisteltiin Kajavan rungon ja siipien
 |
Runko sisältäpäin katsottuna. Kuva on maaliskuulta, eikä siis ole endoskoopilla kuvattu. |
| Kuva © Matti Adolfsen  Iso kuva (97 Kt) |
sisään. Hyvin näytti puuosat säilyneen, ei minkäänlaisia vikoja missään.
Pitkin talvea ihmeteltiin, miksi korkeusperäsimen ohjaus tuntui vähän
takkuiselta: kamera paljasti, että toinen vaijeri nojaa trimmivaijeria
vasten sellaisessa paikassa, mihin ei pääse näkemään ilman
spesiaalivälineitä. Mahdollisten vaurioiden tarkistamiseksi vedettiin
siis vaijerit ulos, tarkistetiin visuaalisesti että eivät ole säikeillä,
pistettiin takaisin ja säädettiin kireys. Nyt pelaa tosi kevyesti!
Peräsimen poikkeamat pitää vielä mitata kunhan kone voidaan taas kasata.
Kamera paljasti myös verhousvanerien sisäpinnalta tekstin, että
edellinen suuri perus- ja vauriokorjaus valmistui 1976 (A.Kipronen).
Lentojarrun kulmavivun tukilaakeri on työn alla, LLAI:n metallipuoli
tekee.
18.02.2004
Kaartomittarin johto on nyt kuitenkin laitettu, mittari toimii (ja jopa
pyörii oikeaan suuntaan!). Radion teline on ruuvattu takaisin lattiaan
kiinni, Pari paikkamaalausta nokkaan punaisella maalilla.
21 - 22.02.2004
Kuomun puhdistus onnistui ihan hyvin King Brilliant- hankaustahnalla.
Kannukseen kiinnitetty
korkeusperäsimen liikerajoitin otettiin irti: tarkoitus on muotoilla
alumiininen kiinnityskohta paremmin istuvaksi kannuksen muotopalan
suhteen.
07.03.2004
Hiihtoloman aiheuttama tauko huoltohommissa, taas päästiin jatkamaan.
Alkukankeutta oli: lämmitysöljy oli loppunut ja polttimen putkistoon oli
päässyt ilmakupla, jota sitten yritettiin saada pois. Siinä vaiheessa
kun homma havaittiin toivottomaksi, tuli kuitenkin vielä kerran
kokeiltua... ja toimihan se!
Siivekkeen laakereiden pölysuojukset on nyt tehty. Ohuemmalle puolelle
suojukset tehtiin jäykästä muovikalvosta, paksummat suojukset ovat 5mm
huovasta leikatut. Toinen valmiiksi saatu kohde oli kannuksen ja
peräsimen liikerajoittimen kiinnitys: rajoittimen kouruosa muotoiltiin
uudelleen, joten se istuu nyt tiiviisti runkoa vasten.
10 - 11.03.2004
Istuimen alapuolen korjaus etenee. Puupalikka höylättynä sopivaan
paksuuteen, ympäröivästä alueesta pintavanerit poistettu. Palikan
liimaus araldiitilla runkoon, puristus järjestyi parhaiten poraamalla
pari pikkureikää rakenteeseen ja niiden kautta rautalankalenkki joka
kiristää palikan tiiviisti paikalleen. Istuimen takaosasta irronnut
vanerihylly on myös liimattu paikalleen. Nämä korjaukset olen tehnyt
kotoa: lämpötila ja kosteus pysyttelevät paremmin sallituissa rajoissa.
Viikonloppuna on sitten tarkoitus hioa paikkauksen reunat sileäksi ja
tehdä vaneriin tarvittavat viisteet. Koska tukirakenne on tältä kohdalta
turhan heiveröinen, tarkoitus olisi liimata molempien rimojen kylkeen
2mm lentokonevanerista lisävahvikkeet.
13 - 14.03.2004
Istuimen korjaus jatkui kotioloissa, mäntyriman kylkiin tein
vaneriverhouksen (1,5 mm vaneri, viisteet 20 mm matkalle). Lisäksi nuo
em. lisävahvikkeet ohuimmalle kohdalle. Takahyllyn paikkaukseen myös
viisteillä varustettu vaneripaikka.
Kerhohuoneen seinään asennettiin pukki, jonka avulla Kajavan siivet
saadaan nostettua ylös säilytystä varten. Katonrajassa siivet pysyvät
varmasti kuivana, eikä niitä kolhita kovinkaan helposti. Siipien
alapuolella seinässä on tila peräsimen säilytykseen, runko mahtuu myös
siipien alle. Neliömetrejä kerhohuoneen lattiasta vapautui varsin
runsaasti.
5. runkokaaren verhousvanerit liimattiin takaisin paikoilleen:
repsottivat yhdestä kohdin yläreunasta. Myös rungon puhdistusta
maalitahroista kokeiltiin: parhaaksi puhdistusaineeksi osoittautui
lakkabensiinin ja tankovahan sekoitus.
15.03.2004
Istuimen paikkaukset hiottu ja valmiina maalattavaksi. Tästä on hyvä
jatkaa keskiviikkona, kun viedään laskuvarjot tarkistettavaksi ja
pakattavaksi. Lentojarrun kulmavipu lienee valmis, pitää noutaa se
koulun metallipuolelta ja asentaa paikalleen.
On se vaan melko tiukalle mitoitettu rimanpätkä tuo istuimen
pitkittäistuki. Se on heikoimmalta kohdaltaan vain 10mm leveä ja 17 mm
korkea, sivuissa 1mm vanerivahvikkeet. Tuo ohut kohta on juuri
istumalihasten kohdalla, eli 120 kiloinen pilotti vääntää rimaa koko
painollaan. Tukipisteet runkoon tästä ovat 230 ja 350mm päässä, joten
momenttia syntyy: 2 g:n tinttikaarrossa näitä puolimetrisiä tikkuja
vääntää siis 240 kilon voima, rimalla on poikkipinta-alaa puolet
harjanvarren vahvuudesta... mahtaako kestää 4g:n väännön, kun puoli
tonnia lihaa on kuormana?
17.03.2004
Istuin paikalleen ja heti piti päästä koeistumaan. Kevät on jo niin
pitkällä, että lentohalut ovat korkealla. Pasi kävi myös ottamassa
tuntumaa, ja hyvinhän se jakkara tuntuu kestävän. Seuraava sessio olisi
lauantaina, jolloin tehdyt korjaustyöt pitäisi käydä läpi työn
virallisen valvojan kanssa. Jos kelpuutetaan, niin sitten maalia päälle.
Erityistarkastuksen dokumentit voidaan tämän jälkeen allekirjoittaa ja
katsastusaika tilata. Rekisteröinti voidaan käynnistää katsastuksen
jälkeen.
20.03.2004
Tehokas huoltopäivä syntyi hyvän ennakkosuunnittelun perusteella. Blanik
sai vahaa pintaansa, myös korkeusperäsimen kulmavipu saatiin takaisin
magneettijauhetutkimuksesta ja asennettiin paikalleen. PIK 20
käännettiin oikeinpäin ja työt yläpinnalla voivat siis alkaa.
Kajavaankin tehtiin töitä: Ossi toi vasemman lentojarrun kulmavivun ja
siihen kuuluvan uuden laakeriholkin, holkki puristettiin paikalleen ja
varmistettiin liimalla, minkä jälkeen vipu asennettiin paikalleen.
Istuimen alla 5. runkokaaressa oli myös vielä yksi liimattava
vanerinpalanen joka tuli samalla kiinnitettyä. Rungon yläpintaa
puhdistettiin edelleen. Radion johtosarja repsottaa rumasti, teipit
eivät tunnu pysyvän kiinni joten asiallisempaa kiinnitysmenetelmää
tutkitaan.
21.03.2004
Toinen tehopäivä heti perään, porukkaa taas tasaisesti kaikkien koneiden
kimpussa. Kajavan siipien paikkamaalaukseen käytettiin jonkin verran
aikaa ja kekseliäisyyttä, niinpä kaikki hiushalkeamatkin saatiin
kyllästettyä uudella maalilla. Viimeiseksi erityistarkastuksen
jälkeiseksi korjauskohteeksi jäänyt oikean lentojarrun mutterin
pistelukitus tehtiin myös pois: nyt korjauskohteet on käyty kokonaan
läpi.
24.03.2004
PIK20:n ympärillä hääri sen verran paljon huoltoporukkaa, että ei sekaan
mahtunut: siispä Kajavaa kiillottelemaan. rungon maalauksia päätin vielä
kohentaa vähän: oli kirjavan värisiä paikkauksia, joten hiekkapaperilla
ensin hieman tasoitusta, sitten samalla menetelmällä kuin siipien
paikkamaalauskin. Tuli hyvän näköinen pinta, vain vahaa päälle niin
valmis on.
Kuomua vielä pikkuisen koetin kiillotta King Brilliantilla, sitten vahaa
pintaan: nyt näyttää kuin uudelta. Ne pikku hiusmurtumat peilautuvat
kuitenkin vanhaan malliin, niistä ei pääse eroon.
27.03.2004
Radion johtosarjan kiinnityksiä paranneltiin ja pari paikkamaalausta
korkeusperäsimeen / sivuperäsimeen.
03 - 04.04.2004
Kevään mittaan cumuluksia on jo näkynyt varsin runsaasti, jo viides
kelipäivä takana huhtikuun alkuun mennessä. Kasattiin jo Blanik ja Junnu
halliin, joten lentokausi voitaisiin periaatteessa aloittaa vaikka heti.
Käytännössä jäämme kuitenkin odottelemaan lumikinosten sulamista
kiitotien varrelta.
Ossi kävi tarkistamassa tehdyt korjaukset, tuo 16 kohdan lista sai
hyväksymismerkinnät kaikkiin kohtiin. Seuraavana olisi vuorossa
katsastus, laitoksen katsastaja olisi tulossa puolen kuun maissa
paikkakunnalle syynäämään pari moottorikonetta, joten siihen voisi
tyrkyttää vielä yhden koneen?
Kajava- aiheinen urbaani legenda menneiltä vuosilta: katsastaja oli
tulossa tarkistamaan erään kerhon kajavaa. Huoltopäällikkö huomasi
koneen olevan sateen jäljiltä märkä, vettä oli runsaasti rungon pohjalla
koteloissa. Kentän reunalla oli pikkupoikia ongella, joten näiltä sitten
tiedustelemaan: "tuleeko kalaa?". "On meillä täällä pikku ahvenia..."
tuli vastaus. Siispä kaupan hierontaan, ja yksi ahven vaihtoi omistajaa.
Tämä kala sitten vain Kajavan istuimen alle vesilätäkköön
uiskentelemaan, ja olihan siinä katsastajalla ihmettelemistä: "olen
kyllä kuullut, että lentokoneista on löytynyt linnunpesiä, mutta
kala..." Liekö tällä tarinalla motivoiva vaikutus vesireikien porailuun
silloin tammikuussa?
17 - 18.04.2004
Kasattiin kone halliin katsastusta odottamaan. Koivurova käväisi uuden
keikan erityistarkastuksen vuoksi, vikalista oli liian pitkä että sen
voisi kuitata "tuosta vaan". Antoi lentokelpoisuutta syksylle 2004,
minkä jälkeen maalit pitää poistaa ja peruskorjauksella kasvatetaan
tarkastusväli 15 vuoteen. Paperitöitä tarkisteltiin myös: kaikki
huoltobulletiinit Kajavaan liittyen ovat nyt sopivasti käsillä,
lentokäsikirjasta tehtiin siistimpi kopio. Näyttää siltä, että ainakin
hinauskytkimelle pitää avata laitekortti. Ala-Kokkila epäili, että
turvavöiden ompeleita joudutaan vahvistelemaan, ovat nimittäin mallia
"omatekoiset". Korkeusperäsimen poikkeutuskulmat säädettiin, ihan
ohjekirjan ilmoittamiin lukuihin ei päästä vaan jäävät hieman alle (alas
17 ja ylös 25 astetta). Lukituslangat pistettiin paikalleen.
19.04.2004
Totuuden hetki! Katsastaja Juuso Kilpeläinen saapui Kemiin
katsastamaan lentävää kalustoa. Ensiksi maadotettiin tietysti
hinauskone (1 kpl A-huomautuksia katsastustodistukseen, eli "korjattava
ennen seuraavaa lentoa"), sitten Kajavan kimppuun. No, A-huomautuksia
tuli Kajavallekin, suurin osa asiakirjapuutteita, mutta myös 3 ihan
oikeaa, korjaustoimenpiteitä vaativaa kohtaa: Siivekkeiden säätö menee
uusiksi: sauvan ollessa keskitettynä siivekkeet eivät ole suorassa. Myös
ohjainpintojen massatasapainoasemat pitää tarkistaa (mistähän löytyy
referenssit mitä niiden pitäisi olla?). Akkuihin meidän pitää nyt
asentaa pääsulakkeet: koskee kaikkia koneita, myös kaartomittarilla on
oltava oma sulake. Laitekorttiasiassa olin vain osittain oikeassa:
hinauskytkin tarvitsee kortin, turvavyöt eivät. Korkeusmittarin korttiin
on kyllä kuitattu asennus koneeseen, mutta ei käyntijaksoa, joten
merkintä tuli siitäkin. Rekisteröintihakemus ja vanha
rekisteröintitodistus, lentokelpoisuustodistus, punnitustodistus sekä
erityistarkastuspöytäkirja lähtivät laitokselle joten prosessi etenee.
Asiakirjanipusta löytyi myös yksi vanha erityistarkastuskaavake, jossa
oli valkea osa mukana: "tämä on meidän kopio, lähtee laitokselle" totesi
katsastaja. Huolimattomuutta on näköjään havaittavissa meidän
organisaatiossa vuosien takaa! Vähän jäi yksi A-huomautus kaivelemaan:
lentokelpoisuustiedote 5003/03... no, kuitataan pois, kuulakynä näyttää
olevan lentokonehuollon tärkein työkalu.
21.04.2004
Siivekkeiden työntotangot säädettiin ja nyt sauva menee rajoittimiin
asti ilman että siivistä kuuluu kolinaa. Sulakepesät asennettiin myös,
joten fyysistä tekemistä vaativia A-kuittauksia jää enää se siivekkeiden
massatasapainoaseman määrittäminen. Tostilta ei vieläkään ole tullu
selvityksiä hinauskytkimen valmistuspäivämäärästä. Varmuus lentokauden
avaamisesti ensi lauantaina kuitenkin saatiin, Echo-Golfin A-huomautus
on siis kuitattu pois.
Sivun sisältöä on viimeksi päivitetty 20.06.2004, kello 23:06