|
Lentämiseen liittyvät kysymykset
Kysymys:
"Mitä tapahtuu jos tuuli tyyntyy kesken lennon?"
Vastaus:
Useimmiten ei tapahdu mitään. Ainoastaan rinnenostoja hyväksikäytettäessä
tuulella on vaikutusta. Rinnenosto loppuu jos tuuli tyyntyy tai muuttaa suuntaansa.
Rinnetuulen hyväksikäyttö on Suomessa harvinaista, joten normaalisti tuulen
tyyntyminen ei vaikuta ainakaan kielteisellä tavalla lentotoimintaan.
Termiikkilennon ja koulutustoiminnan kannalta tuulen tyyntymisellä on
pelkästään positiivisia vaikutuksia.
Kysymys:
"Kuinka purjekone lentää ilman moottoria?"
Vastaus:
Melkein äänettömästi. No, vakavammin puhuen
purjekoneen, kuten kaikkien lentokoneiden ilmassa pysyminen on
siiven tuottaman nostovoiman ansiota. Koneen painon kumoamiseksi tarvittavan
nostovoiman synnyttäminen edellyttää tiettyä miniminopeutta. Moottorikoneet
saavuttavat tämän nopeuden moottorinsa avulla, purjekoneet "vaihtavat"
korkeutta nopeudeksi - mäen laskijoiden tapaan. Tietysti purjekoneen on ensin
päästävä ilmaan, mutta se onkin jo toinen kysymys.
Kysymys:
"Onko lentäminen vaikeaa?"
Vastaus:
Alkuun pääseminen ei ole kovin vaikeaa. Ensimmäinen yksinlento
tapahtuu jo noin 30 koululennon eli 6 - 8 lentotunnin jälkeen. Vertailukohdaksi
käy esimerkiksi autokoulu. Toisaalta mitään taitoa ei opi kunnolla näin lyhyen
opettelun jälkeen, eikä purjelento ole tässä suhteessa poikkeus. Opittavaa riittää
enemmän kuin kenenkään on mahdollista yhden elämän aikana oppia. Tämän ei kuitenkaan
pidä antaa lannistaa. Kehittyminen lentäjänä tapahtuu vaihe vaiheelta, ja onnistumisen
kokemuksia riittää matkan varrella aivan varmasti sen verran, että motivaatio pysyy
yllä ja ehkä jopa paranee ajan myötä.
Kysymys:
"Onko laskeutuminen vaikeaa?"
Vastaus:
Edellinen vastaus kertoi, että ensimmäinen yksinlento tapahtuu
noin 30 koululennon jälkeen. Tässä vaiheessa koulutusta laskeutuminen tyynessä
säässä on siis hallussa. Laskujen harjoittelu jatkuu kuitenkin vielä melko pitkälle
lupakirjan saamisen jälkeiseen aikaan. Erilaiset tuuliolosuhteet, oudot lentopaikat,
maastolaskut ja monet muut asiat aiheuttavat sen, että jokainen laskeutuminen
on hieman erilainen kuin muut. Mutta kaiken kaikkiaan laskeutuminen on suhteellisen
helppo oppia.
Kysymys:
"Kuinka pitkiä lentoja purjekoneella voi tehdä?"
Vastaus:
Uskomattoman pitkiä. Maailmalla pisimmät lennot ovat reilusti yli 2000 kilometriä.
Ennätyksiä on rukattu uuteen uskoon niin tiheästi, ettei tarkan kilometrimäärän
kertominen tässä ole järkevää. Halutessasi löydät voimassa olevan ennätyksen
F.A.I:n sivuilta.
Voimassa oleva Suomen ennätys on Ilmari Rintasalon hallussa ja on pituudeltaan
1019 kilometriä.
Kysymys:
"Kuinka kauan voi pysyä ilmassa?"
Vastaus:
Useita tunteja. Eräät purjelentäjät saattavat viettää hyvänä kelipäivänä
ilmassa jopa 10 - 12 tuntia.
Kysymys:
"Kuinka lujaa purjekoneella pääsee?"
Vastaus:
Maksimi ilmanopeus eli nopeus suhteessa ilmaan riippuu konetyypistä,
mutta on monilla tehokoneilla lähes 300 km/h. Suurimmat saavutettavat maanopeudet
ovat puolestaan yli 300 km/h. Tietyn reitin keskituntivauhdit ovat nekin
yllättävän suuria ottaen huomioon, että ainoa voimanlähde on aurinko. Esim.
300 ja 500 kilometrin kolmioreiteillä maailmanennätys on 180 km/h tuntumassa.
Kysymys:
"Kuinka korkealle purjekoneella pääsee?"
Vastaus:
Purjekoneella on lennetty korkeimmillaan 14.938 metrin korkeuteen.
Suomen ennätys on M. Kuittisen nousu 7650 metrin korkeuteen vuonna 1972.
Kysymys:
"Onko ohjaajalla laskuvarjo?"
Vastaus:
Kyllä on. Pelastusvarjon käyttäminen on Suomessa pakollista.
Sivun sisältöä on viimeksi päivitetty 01.02.2004, kello 00:33
|
|
